Menin eilen illalla Ollin kanssa yhtä aikaa nukkumaan. Se on harvinaista nykyään. Jompi kumpi jää yleensä valveille kun toinen menee nukkumaan. Olli jää katsomaan telkkaria tai minä jään tietokoneelle.

Jälleen toistui vanha episodi. Olli tulee liki, köyttää kädet ympärilleni. Vielä se jaksaa yrittää. Koko yhdessäoloaikanamme en ole kyennyt nukkumaan niin liki. Eikä se Ollista johdu. Minä haluan ympärilleni tilaa. Mutta ainahan yrittää saa.

Aamulla heräsin tikkuisena. Väinö heräsi jo kuuden jälkeen. Emppu ei mene kouluun, vatsa on edelleen sekaisin.