Olo ei olekaan hassumpi eilisten mässäysorgioitten jälkeen. Olen energinen ja nousin ylös puoli seitsemän aikaan pesemään pyykkiä ja siivoamaan keittiötä. Pian heräsivät myös Väinö ja Emppu. Liina piti käydä herättämässä vaikka sen omakin herätyskello kuului soivan useaan otteeseen. Fiina jatkoi vielä nukkumistaan pitkän tovin.

Katsoin roskikseen. Iso kasa karkkipapereita. Jos minulle joku nyt tarjoaisi suklaata, kieltäytyisin. Oksettaa ajatuskin. Mutta jos elettäisi tätä päivää kuusi tuntia eteenpäin...

Ostin vihkon johon alan kirjata ruokapäiväkirjaa ja yritän elellä PV:n Pointseja laskeskellen. Laitan omat Pisteeni hieman yläkanttiin ( + 3p yli suosituksen) koska en halua kituuttaa vaan oppia syömään NORMAALISTI. Yritän ajatella niin, että se on tärkeämpää kuin ajatus hoikasta kropasta.

Jostain syystä uuden ruokapäiväkirjani kannessa silti hymyilee piirretty laiha tyttö. Skinny girl, niinkuin minä tuota piirrettyä hahmoa kutsun, hymyilee mulle pirullisesti. "Et sinä onnistu kuitenkaan, ei sinusta tule koskaan niin hoikkaa kuin minä!"

Miksi ihmeessä minä sen vihkon valitsin vaikka se maksoi 10 snt enemmän kuin tavallinen, punainen? Miksi minä haluan kiusata itseäni näin?